 |
| ...saakelin äijä !. |
Toisin kuin aiemmin huhuttiin, on Mika Häkkinen elossa !. Häkkinen ilmestyi yht´äkkiä kuin tyhjästä, rantaveteen Helsingin Jätkäsaaren edustalla. Eikä hän ole vain elossa ja turvassa, vaan hän myös rantautui joku tuntematon böönä kainalossaa, ryökäle. Hänen on onnistunut mitä ilmeisemmin pyytää itselleen merenpohjasta, veden-neito tai Meren-neito, joten Häkkinen on enemmän kuin elossa. Kimiä hän ei tosin päässyt näkemään tai pelastamaan, saati edes hänen lähelleen, sillä hän oli kuin olikin joutunut merivirtojen hampaisiin ja ajelehtinut "kuin paska pöntössä" ympäri-ämpäri Perämerta-Itämerta ja palan Atlanttiakin ennekuin hän ällistyttävän onnenkantamoisen saattelemana päätyi takaisin kotisatamaansa.
Kysyimme vielä ohimennen hänen tunnelmiaan, hänen kävellessään pitkin Helsingin rantabulevaardeja, johon hän tuumasi ; "..no joo, eihän tässä valittaakkaan voi, että ...vaikka en Kimiä saanutkaan itse pelastetuksi niin tiedän yrittäneeni ja hei! nettosinhan minä tämän kauniin muijan!!.." . Kysyimme vielä ennenkuin hän katosi Helsingin ihmisvilinään, että miten matka hänen kokemuksensa mukaan meni ; "no kyllä se olosuhteisiin nähen aika hyvin meni, että...ei siinä siis mitään, jos nyt vähän oli luiston kanssa ongelmia, mutta esim kaarteet sujuivat näppärästi ja matka muutenkin suht sulavasti. Ja onneksi satuin ottamaan mukaani varox-varox tämän ihonalaisen Micheliinin uimarenkaan, joten pysyin ihan hyvin sallituissa rajoissa, heh heh, eli en joutunut uppeluksiin. Kaikenkaikkiaan, ...kyllä nyt Shamppanja maistuu !".
Eli näin saatiin Mika Häkkisenkin tarinalle onnellinen päätös. (Ja ehkä Sea-Lifeen uusi asukas, ...tuonnempana...)
Hän on elossa, riemuitkaa !! Hurraa !!.
~Fin~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti