tiistai 5. maaliskuuta 2013

Hotelli Yhteisö

Satuin törmäämään, ällistyttävää kyllä, ihan vallan itse "Hyysärissä / Pravdassa" ihan oikeasti hyvään kirjoitukseen, joka on seuraavanlainen.


http://www.hs.fi/tiede/Onko+yhteiskunta+kuin+hotelli/a1362363884384?    ref=tf_iHSisboksi630&jako=4fbf45bc163875f0cbb31a6e315fe3eb


Olen itse aina yrittänyt ymmärtää tätä, eli "millainen yhteiskunta on". Ja tuo "Hotelli-malli" on aika lähelle sitä mitä olin itse ajatellut. Ja erityisesti johtuen juuri tuollaisista ´patistelevista´ihmisistä jotka eivät näe elämässä työtä pidemmälle, ja pitävät näin kaikkea muuta ajan-haaskona tai halveksuttavana. Tulee väistämättä mieleeni vanha Suomalainen sanonta "Ei terve mies työtä kaipaa" ja sehän on suurimaksi osaksi ihan taivahan tosi, vaikkeivät sen lausuvat yleensä taida sitä oikeasti joko tajuta tai  sitten hyväksyä. Ihmiset puhuvat itseasiassa hyvinkin paljon sellaista tai käyttävät sellaisia sanontoja, mitä eivät oikeasti joko todella lopunkaiken ymmärrä tai tarkoita. Puhuvat kuin Papukaijat.

Mutta ehkä, niin kuin tuon kirjoituksen kommenteissa joku jo sanoi, yhteisön "ihanteellinen" olemus lienee suurinpiirtein ; sellainen jossa kaikki tuovat jotain, oman osansa kokonaisuudelle. Kantavat kortensa kekoon, ihan vain jotta keko pysyisi kasassa. Ihmisistä on vain pirun vaikea ikinä koota mitään, oikeasti todella koherenttia ´jengiä´ (ainakin Heteroista) ihan jo siksi, että Homo Homini Lupus Est. 
He kun tuppaavat jokainen vetämään ennenmuuta ikiomaan suuntaansa, joten yhtenäisyys totisesti rakoilee. Lähinnä kai viirakon neekerit ja Japanilaiset on onnistuneesti pystyneet aina toimimaan aidosti yhdessa. Japanilaisten tapauksessa yksi syy ainakin lienee se, että ovat "loukussa" tuliperäisillä saarillaan ja viidakossa suhisee, jos jonkinmoista petoa (esim. muita neekereitä) joten siellä on kai pikku-pakko vedellä yhdestä narusta, ainakin johonkin extenttiin.

Mutta eniwei, tuo oli myös loistelias havainto, että Suomen "Leijonien" -kiekkoilu on ainakin tähän asti ollut, sangen työ painotteista, tai sen oloista. Säälittävää nähtäväähän se on totisesti ollut, minun nähdäkseni Suomalaiset on yleisestiottaen menneet kiekkokaukaloon "näytelläkseen Talvi-sodan uudelleen". Siksi ne on siellä aina pitkin laitoja ja kulmia rähmällään, polvillaan viivojen välissä ja roiskivat epätoivoisina sinne tänne, kuin futismolarit konsanaan. Siksi myös ovat tupanneet aina lopunkaiken häviämään, ikäänkuin Suomen ´Voitto´ Ryssästä,  näyttäytyisi jotenkin väkisinkin läpi, pinnan alta esiin vyöryen, Suomalaisia estäen saavuttamasta aitoa puhdasta, selkeää Voittoa !. ´Näin sen nyt vaan kuuluu mennä...´

Siihen tarvittiin se yksi pitsa-naamainen kloppi (Ranlundi) sanomaan niille vanhoille höynille kehäraakeille, että "Hokiahan tässä vaan pelataan" !!. Täsmälleen mon sieur, täsmälleen !. Juuri tuo puuttuu Suomalaisista kuin siivet Sammakosta, kepeys. Kyky tehdä asioita ihan vain siksi, että nauttii siitä, ja lienee syynä meidän jengin moninaisiin "faileihin" niin soassa kuin rakkaudessakin tai ihan tasan missä asiassa vain !.

Juur tuo Raanlundikin pyörii kuin piru merrassa / väkkärä, siitä nimenomaisesta syystä, että sattu vain yksinkertaisesti nauttimaan pelistä !. Ja sehän pyörii !. Heureka !.
Tuossa Filosoofiassa on opittavaa. "Aina laulain työtäs tee.."

Tai niin kuin idän viisaat ovat sanoneet, "todellinen terävyys syntyy yrittämättä".

No, jokatapauksessa. Lukekaa kyseinen kirjoitus se kannattaa. En voi uskoa, että suosittelen Pravdassa esiintynyttä artikkelia, mutta "i have to give respect where it´s earned".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti