Aletaan näin; melko surkeaa, kurjaa mitätöntä kuraa.
Moderni ja kolkko, haapea ja platku ja mitäänsanomaton ja väljähtänyt ja kulahtanut, paskajäykkä mitättömyys.
Kolkko ja kylmä, kovaääninen lässähdys, eli hyvintyypillinen Moderni Elokuva.
Joka outoa kyllä, tai en tiedä onko se lainkaan outoa, ymmärtää aikalailla ihan KAIKEN väärin sen suhteen, mikä teki alkuperäisesta Blade Runnerista niin hyvän ja lopulta jopa suositun. Ja "kultti elokuvan".
Tämä uusi on siis toisinsanoen; täysin sävelkuuro. Kuten saattaa hyvinkin olla myös katsojansa näytöksen jäljiltä, sillä äänet on melko LUJALLA !!!!
Luuuuuuultavasti korvaamassa sisällön honottavaa onttoutta ja valjua mitätöntä kolkkoutta ja kliinistä, sielutonta, steriiliä kiireellisyyttä ja yhdentekevyyttä.
En tiedä MINKÄ LEFFAN Viralliset Kriitikot tai suurin osa heistä, on nähneet, mutta se EI OLE tämä sama jokseenkin tyylikäs paskaläjä minkä MINÄ katsoin.
Se on ihan faktaa kyllä se.
Yksi alkuperäisen vahvuuksista ja tunnusomaisimmista piirteistä ja suurimmista "jutuista" oli se sen tunnelma ja kiireettömyys, lähes juonettomuus(!), ja se mitä tekijät itse siinä kuvasivat osuvasti"Romanttiseksi Roskaksi".
Plus tietenkin se saundträk, joka on yksi parhaita koskaan ikinä.
Ihan aito ja oikea klassikko saundträk.
Ja nimenomaan myös tuo alkuperäisen Romanssi / Romanttisuus. Tässä uudessa, Modernissa Bleidrannerissa ei ole kertakaikkiaan yhtään mitään romanttista.
Ei mitään ! YHTÄÄN mitään. Se on kuin jokin kopio tai Replikantti itse; jotain mikä näyttää joltain / siltä, mitä sen pitäisi olla muttei ole.
Se on vain sen haapea kopio.
↭↴↬⇘➲ꜜ
Tässä uudessa yksi suurimpia virheitä on nimenomaan se että se on keskittynyt ja päämäärätietoinen. Toisin kuin alkuperäinen.
Josta kukaan, ohjaajansa mukaanlukien, ei tiedä (kai edelleenkään) oikein "mikä vittu sen oikein pitäisi olla?" tai "mitä se tarkoittaa".
Se on viipyilevä, ja tavallaan iroonisesti kyllä, siksi melko realistinenkin siltä osin. Mutta tämä Moderni versio vain JYRÄÄ eteenpäin. Tai ainakin johonkin päin. Koko ajan. Joskin puuduttavan hitaasti. Ja kuten pari arvostelijaa Suuresta Maailmasta on sanoneet; tämä (uusi) on liian itsetietoinen ja varovainen. MINÄ lisään että; kuin jo valmiiksi skeidat housuissa ympäriinsä konkkaava tylsimys.
Liian pedanttinen ja tarkka, siisti ja kliininen, varovainen ja "tietynlainen".
Ja sitäpaitsi; koko Juttu on nykyihmiselle ja nykyään, jo niiiiiiin nähty ja "lääst siison" jne, kaikki nuo neonvalot ja Mega Cityt yms.
On miltei lähes yllättävää miten totaalista kasaria B.R nähtävästi lopunkaiken on!
Nyt jälkeenpäin sen näkee melko selvästi. Ehkä jo siksikin tämä uusi ei niin toimi; se on 30 vuotta myöhässä !
⚔
JA! Siis, tämän uuden se saundträkki on kamalaa, kamalaa, karmeaa ja haaleaa, mitätöntä ja KOVAÄÄÄNISTÄ(!) kuraa. Pari hyvää kohtaa mutta thät´s it.
Ja nyt jälkiviisaana sanon että: ei se Raijjan Koslin nyt niiiiiiiin hyvin siihen kyllä oikein toiminut ja sopinut ja uponnut. Oikeastaan.
Kai ? Ehkä ? En tiä. Mutta ei kyllä kai.
ITSE en olisi valinnut juuri KETÄÄN noista tyypeistä keitä siinä on. Paitsi EHKÄ(!) Harison Foordin, mutta sekin vain ehkä.
Tokihan Krista Kososen mukanaolo ja suomen puhuminen on ...... jo jotain !! Outoa, mahtavaa(?), mutta itse en olisi kyllä tullut Kristaa ajatelleeksi Blade Runneriin !
Vaikka kieltämättä se näyttää ENEMMÄN alkuperäisein "Rachelilta / Rachaelilta" kuin - S P O I L E R I !!!! - .....niin nin kuin se joku naikkonen mikä tässä on olevinaan se Deckardin ja Rachaelin tytär.
Krista itse asiassa näyttää ÄLLISTYTTÄVÄN PALJON Sean Youngilta nyt kun aattelee ja katsoo.
Tämä leffakin näyttää melko upealta, mutta nykyajalle tyypilliseen tapaan; myös hyvin geneeriseltä. Kuin miltä vain Sci-Fi leffalta.
Kyllähän se tyylikäs sinänsä on, muttei se ole Bleidranneria kuin pieniltä osin ja paikoitellen.
Lähes KAIKKI on siis, toisinsanoen, pielessä ja/tai ainakin puutteellista.
Pähkinänkuoressa; tämä uusi on sieluton, tunnelmaton, epäromanttinen ja kalsea, aivan korviaraapivan kamalalla musiikilla ryyditetty tylsänpulskea ja raskas, ympäripyöreän laadukas kakkakökkö, ja munankuorten ympärillä hitaasti askeltava varovainen ja liiankin harkittu, epäonnistunut yritys tehdä kunniaa sangen uniikille alkuperäisteokselle. Kuten joku arvostelija sanoi, tämä on lähes kuin jokin HUONO "fanipojan käsikirjoitus" tai "fanifiktiota".
Ja olen siitäkin samaa mieltä, ettei juuri kukaan kyllä oikeasti näyttänyt olevan kovinkaan ilomielin mukana tuossa, ei inspiraatiota! Ei mitään.
Täysi lässähdys !! Pahempi? Kenties, kuin The Dark Knight Rises !?!?
Tässä vielä aivan T Ä Y D E L L I N E N arvostelu, määrittelevä ja SE(!!), arvostelu, aina Austraaliasta asti. Lyhyt ja ytimekäs ja aivan nappiin. Brutaali ja hauskakin.
En olisi...kuten ehkä näitte(?), itse juuri paremmin voinut arvostella.
https://www.3aw.com.au/jim-schembris-new-release-movie-reviews/
Jopa yksi tuollainen toinenkin arvostelu on nyt kohdallaan, jonka tekijää pidän täytenä mulkkuna, sieluttomana vasurinpaskana tjns. Se kai haukkui Nälkäpelin tjns, silloin kun siitä innostuin. Enkä ole antanut anteeksi, mutta myönnettäköön että NYT tuo vitun rillipäinen Hipsterin nulkkipaska ON oikeassa.
Joten laitetaan tämäkin tähän sitten: http://www.cinemixtape.com/movie-reviews/blade-runner-2049/
Kiitti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti